Uudella osastolla..

Lauantaina alko viikon sijaisuus uudella osastolla ja nyt jo tuntuu että oon oppinu siellä enemmän ku aikasemmin muilla osastoilla. Ja mikä parasta, teen hoitajan sijaisuutta, ja mua oikeesti kohdellaan lähihoitaja-opiskelijana, eikä pelkästään laikkarina, sijaisena..Oon saanu enemmän vastuuta kuin aiemmin, ja tänään sain ekan kerran elämässäni pitää raportin iltavuorolaisille!!! Pikkusen olin täpinöissä..Ja eilen kans ekaa kertaa kirjasin koneelle asukkaiden päivän tapahtumia. Tätäkään en muilla osastoilla oo päässy tekemään. Raportin pitämistä tietysti vaikeutti hieman se että en vielä tunne kaikkia asukkaita nimeltä, mutta koneeltahan siinä suurin osa luetaan. Mahtavaa kuitenki. Ja ihan huippua huomata, että pääsee oikeesti tekemään hoitajien juttuja! Tää uus osasto vaikuttaa tosi mukavalta, ja siellä on ihanan järjestelmällistä. Siellä on sekasin dementikkoja ja "tavallisia", ja myös pari entistä alkoholistia, aika ankeaa katsottavaa. Tuli taas itelle sellanen fiilis että ei tee mieli ryypätä hetkeen. Niin varmaan joo..

No mutta sitten..Se mun lempiosasto jossa alotin keväällä, niin sieltä on nyt tosi monta kuollut kesän aikana, ja eilen huomasin eteisen nimitaulusta puuttuvan lempimummoni nimen..Samalla siihen tuli yks sen osaston hoitaja joka sit kerto tän mummon nukkuneen ikiuneen..Itkuhan siinä sit pääsi..Tää mummo oli eka ketä hoidin siellä, ja aivan järjissään oleva ja juttelin sen kaa aina paljon..Just viime viikolla kävin sitä katsomassa ja se vaikutti ihan hyväkuntoiselta..Sydän kai vaan oli pysähtyny. Vaikka tuolla kyllä tottuu siihen että mummot kuolee, ja pidänki sitä hyvin luonnollisena ja useimmiten niille hyvänä asiana, juuri tuon mummon kuolema kyl vähä itketti..Mutta näin se menee.

Koulua on tällä viikolla jopa 2 päivää, ja täytyy tunnustaa että en oo tehny oikeen mitään tehtäviä vielä. Pitää nyt vähä tsempata, harjottelu ois kuitenki jo tammikuussa ja sillon pitää olla melkeen kaikki tehtävät tehtyinä. Mut nyt meen geokätköileen!